Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouteen liittyvät toimenpiteet vaikuttavat vesien tilaan erityisesti vesistöjen latvaosissa ja pienissä virtavesissä. Metsätalouden vesiensuojelussa avainasemassa ovat kunnostusojitukseen sekä hakkuiden ja maanmuokkauksen toteutukseen liittyvät vesiensuojelutoimenpiteet. Ojitukset ovat nykyisin kunnostusojituksia, mikä tarkoittaa vanhojen ojien perkaamista ja täydennysojien kaivamista. Kiintoainekuormitus voi kuitenkin olla yhtä suuri kuin uudistusojituksissa. Ojitukset vaikuttavat muun muassa virtaamiin ja vedenkorkeuksiin ja lisäävät järvien liettymistä.
Kunnostuojituksen haittoja vesistölle pyritään vähentämään muun maussa jaksottamalla sen toteutus usealle vuodelle, säätämällä kaivusyvyyttä lähivesistön keskivedenkorkeutta korkeammaksi sekä tekemällä lietekuoppia, laskeutusaltaita, pohjapatoja, pintavalutuskenttiä ja kosteikkoja. Ojakohtaiset kaivu- ja perkauskatkot toimivat pienen pintavalutuskentän tavoin, jos pintamaa jätetään koskemattomaksi vesistöön laskevan ojan loppuosalta.
Hakkuiden ajoittaminen talvikauteen vähentää niistä aiheutuvaa kuormitusta vesistöihin. Lisäksi vaikkapa purojen ylittämisen välttäminen metsäkoneilla puunkorjuun ja maanmuokkauksen yhteydessä on vesiensuojelunkin kannalta järkevää. Lisäksi maanmuokkauksessa jätetään koskemattomat pientareet ojien reunoille, tehdään lietekuoppia ja kaivukatkoja ojiin sekä kiinnitetään huomiota soveltuvaan menetelmään, ajankohtaan ja muokkaussyvyyteen. Metsäojan varteen kaivettu laskeutusallas voi pidättää jopa puolet veden kuljettamasta kiintoaineesta, sillä allas hidastaa huomattavasti veden virtausnopeutta, jolloin kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle.
Yleisin vesiensuojelumenetelmä metsätalouden eri toimenpiteiden yhteydessä on vesistön ja metsänkäsittelyalan väliin jätettävä vähintään viiden metrin levyinen suojakaista. Suojakaistan pintakerros jätetään koskemattomaksi ja lisäksi ainakin pensaskerros säästetään. Kasvillisuuden peittämä suojakaista edistää vesiensuojelua, sillä se toimii pintavalutuskentän tavoin sitoen ravinteita ja pidättäen kiintoainetta, kun vesi virtaa sen läpi. Suojakaistan tarvittava leveys riippuu muun muassa vesistön ominaisuuksista, maanpinnan kaltevuudesta ja maalajista. Suojakaistat lisäävät myös talousmetsän monimuotoisuutta.
Kalajokeen laskevan Malisjoen valuma-alueella on tehty selvitys metsätalouden vesiensuojelutoimien toteuttamisen mahdollisuuksista. Kartoituksessa löytyi 68 kohdetta, joissa suositeltiin tehtäväksi vesiensuojelutoimenpiteitä kuten kosteikkoja, laskeutusaltaita ja pohjapatoja. Valuma-alueella oli myös 13 jo toteutettua lietekuoppaa tai laskeutusallasta.
Talousmetsässä voidaan toteuttaa vesiensuojelutoimenpiteitä luonnonhoitohankkeena Metsäkeskuksen kautta Kemera-tuella. Usean tilan alueella ulottuvat hankkeet voivat sisältää esimerkiksi kosteikkojen sekä laskeutusaltaiden rakentamista ja myös elinympäristöjen luonnonarvojen sekä maiseman parantamista.
Lue lisää:
- Luonnonhoito (metsakeskus.fi)
- Metsätalouden ympäristötuki (metsakeskus.fi)
- Metsänhoidon suositukset vesiensuojeluun (TAPIO)
- Metsäsertifiointistandardit FSC ja PEFC